Amarylliksen tuunaus

Tuunasin tarjouksessa olleen Amarylliksen nopeasti ja helposti kauniimman näköiseksi. Muovinen kääre kukan alun ympärillä on varsin ankea, mutta sammal, kaunis ruukku ja muutama helmi rautalankaan kiepautettuna muuttaa kukan ilmeen heti. Vaihdoin Amarylliksen sipulin muoviruukusta toiseen, ja lisäsin multaa. Sen jälkeen kaivelin varastosta kivan ruukun ja laitoin kukan siihen. Vihreä sammal on jo pelkästään kiva lisä kukkaan, mutta päätin vielä kokeilla jotain koristuksia.  Monenmoisia helmiä löytyy omasta takaa, ja ohueen rautalankaan pujotettuna niistä saa kivoja helmirimpsuja. Laitoin vielä itsetekemäni "lumihiutaleen" sipulin kylkeen ja siinäpä se sitten olikin. Mielestäni ihan kiva Isänpäivä-vieminen. :)

Kuistilla odottaa toinen Amarylliksen sipuli, joka pitää vielä istuttaa. Olen yleensä istuttanut sen puolessa välissä marraskuuta, että se valmistuu juuri jouluksi. Taidan siis odottaa vielä muutaman päivän tuon sipulin kanssa ennen kuin laitan sen kasvamaan. Sammalta ja jäkälää on vielä haettava lisää, suunnitelmissa vielä ainakin kransseja tekeminen. 

Halpa henkivakuutus

Illat alkavat olla jo sen verran pimeitä, että heijastin on must juttu ulkona liikuttaessa. Kaivelin vanhoja heijastimia ja päätin tuunailla niitä vähän siistimmiksi. Syksyn Ihana-lehdessä oli kiva idea vaijeriin pujotetusta ja erilaisilla helmillä koristelluista heijastimista. Perusheijastimeen saa kivaa twistiä, kun sommittelee erilaisista helmistä itselle mieluisia värisuoran. 

Sydän-ja pöllöheijastin ovat "painavia", joten käytin niiden kanssa lasi-ja kivihelmiä. Sensijaan tuo pyöreä heijastin on kevyt, joten ajattelin lasi-tai kivihelmillä siitä tulevan liian raskas, joten päädyin puuhelmiin. Vaijerin päähän kiinnitin kiinnityshelmen avulla pienet avaimenperälukot. Tarvittavat matskut löytyivät varastoista, joten halvaksi tuli tämä tuunauskokeilu, ja aika kivoja noista tulikin.

Työlaukkuun haluan heijastimen, vaikka onkin heijastin, niin menee myös ihan kivana "koruna" piristämässä tummaa laukkua. Ulkoilutakkiin pitää myös muistaa lisätä heijastin hihaan roikkumaan. Sen verran pimeää on, että toisille tiellä liikkujille on fiksua ilmoittaa itse itsestään :)

Superfoodia!

 Tulipa hurahdettua superfoodeihin. Ensin lehtikaalia ja chia-siemeniä, nyt lisänä maca-jauhetta ja lesitiiniä kera erilaisten pähkinöiden.

Illalla meillä surisee blenderi, jolla olen surautellut terveellisiä smoothieita aamupalaksi. Joukkoon heitän marjoja, kuten mustikoita, vadelmia tai mansikoita. Pakastetut mustikat ovat pelkästään "mauttomia" ja sulaessaan muuttuvat vetisiksi, mutta tehosekoittimessa sekoittuessaan rahkan, jogurtin ja muiden ainesten kanssa niistä tulee todellista herkkua! Olen vallan ihastunut kokeilemaan kaikkia uusia juttuja, ja tämä on kyllä nyt koukuttanut todella....

Kokeilin lehtikaalisipsejä. Ja, no en hirveästi pitänyt, mutta siinähän nuo nyt tuli testattua. Jotenkin se terveellisyyspointti kärsii, kun paahdettuihin lehtiin lisätään suolaa. Ihan jännä kokeilu, mutta ei mitenkään must-juttu minulle jatkossa. 

Lehtikaali ihan tuoreena tuo varmasti kivan säväyksen juotaviin smoothieisiin. Pitää varmaan kokeilla ensi tilassa. Nyt kupissa on kuitenkin ensimmäiset glögit (mustikkatwistillä) ja LU:n pipari. On muuten parhaimman makuinen pipari kaupassa myytävistä....

Kukkasipulit maahan

Eilen saatiin vihdoin ja viimein haravointihommat loppuun. Samalla raivasin kesäkukat kompostiin ja siirtelin ruukut talvisäilöön. Pidin itselleni "porkkanana" pihatöiden loppuunsaattamisessa, että en saa/enkä pysty istuttamaan ensi kevään kukkasipuleita, jos kukkapenkki on täynnä lehtiä ;) Ilmeisen toimiva kikka, koska eilinen haravointiurakka oli melkoisen "kevyt". 

Ostin sipuleita alennushinnoilla, ilmeisesti kuuluin paikallisessa agrimarketissa "myöhäisherännäisten" joukkoon, koska myyjä kehotti pikapikaa istuttamaan sipulit (ja tästä kehotuksesta on jo puolitoista viikkoa ;o) No, sainpahan edullisesti ja ainakaan meillä ei maa ole vielä jäässä, joten istutushomma oli sinällään helppo.

 Laitoin sipulit kananmunakennoihin (niksipirkan niksi ;)). Vaivaton ja samalla kenno suojelee jäätymiseltä jonkin verran.Nytpä sitten vaan ensi kevättä odottamaan, on meinaan niin paljon uusia tuttavuuksia minulle tulossa. Toivottavasti vaan pihassa ei ole myyriä, jotka innostuvat istutuksistani...

Laitanpa vielä itselleni muistiin, mitä kaikkea maasta pitäisi ensi keväänä puskea:

Kukkasipulilajitelma;

- Isokevättähti

- Balkaninvuokko

-Syklaaminarsissi

-Tummahelmililja

- Kultasahrami

- Kevätkurjenmiekka

- Idänsinililja

- Isokevättähti, sininen

- Villitulppaani

Lisäksi:

- Krookuslajitelma

- Narsissi "Tete"

- Isoja punaisia tulppaaneja

Olipa ihana istuttaa ensi kevään kukkaloistoa. Tänään sitten hain metsästä sammalta, ja suunnittelen jonkinlaista pikkukuusi-sammal-jäkälä-käpy-asetelmaa terassille. Kyllä luonto on täynnään mitä ihanimpia materiaaleja. Ensi viikonlopuksi on suunnitteilla metsäretki ja lisää matskujen hakua sieltä. 

Syysloman saldo

Kovin nopsaan on lokakuu kääntynyt loppupuolelle. Viime viikolla oli lomaa ja tällä viikolla arki on palannut. 

Viime viikolla olin joka päivä joko metsässä tai pihalla. Syystyöt (lue: haravointi...) pihalla vei useamman päivän ja tällä viikolla iltoja. Lehtiä kun tuntuu puissa riittävän. Jemmaan ostetut kukkasipulit pitäisi vielä ennen lumien tuloa ehtiä istuttamaan, aikomus oli jo viime viikolla, mutta empä vaan ehtinyt.

Sitä mukavampaa osiota viime viikolla edusti metsään suuntautuneet retket innokkaan kaverin kanssa :) Seikkailtiin suppilovahverometsässä, istuttiin eväitä syöden kannon nokassa, kokeiltiin, miten suolla on hetteinen maaperä, kerättiin karpaloita! Tankattiin syyskirpeää ilmaa ja auringonpaistetta. Ihan mahtavaa. Ja taisipa koirakaverikin tykätä retkistämme. 

Tällä viikolla säät ovat sitten kääntyneetkin sateisempaan suuntaan, vettä vihmoo ja tuulee. Juuri oikealla viikolla sattui tuo loma siis olemaan. Ulkoa on hyvä siirtyä sisätiloihin, kaivautua sohvan nurkkaan ja ottaa kutimet esille sukkaprojekteja siis pukkaa... Ja olenpa myös aloittanut jotain uutta juttuakin. Uutta siis minulle... Haaveenani oleva tilkkupeitto on ottanut ensimmäisen askeleen :)

Nämä kurkut ovat jo syöty aikoja sitten, mutta kun ne omasta kasvulavasta kasvoivat, niin pitäähän ne nyt kuvata ja postata ensi vuotta silmällä pitäen ;)

Ihania, ihania lankoja!!!

Huikeita revontulia eilen illalla taivaalla...

Huikean ihania lankoja lankakaupasta....

Lankesin jälleen ja tällä kertaa syy oli puhtaasti, "kun halavalla sai"... Paikallisessa lankakaupassa yrittäjä teki tilaa syksyn ja talven lanka-uutuuksille ja möi edellisen sesongin lankoja ihan huippuhalpaan hintaan. Normaalisti jopa 20 euron lankakerät olivat yhden päivän ajan 3 euron hintaisia!!! Siis ei kertakaikkiaan noita  voinut jättää ostamatta!!!!

Langat itsessään ovat niminä tuttuja, mutta en ole ennen niistä mitään edes ajatellut neulovani. Rowanin langat ovat huippulaadukkaita ja hyviä neulontavaiheestani, mutta jotenkin ajattelen, että "arvolangoille" pitää olla jokin tietty malli tai tarkoitus. Haaveilen jonkinlaisen huivin neulomisen tuosta villa-silkkilangasta, mutta malli on vielä hakusessa.

Debbie Blissin Glen -lanka näkyy mielessäni pipona. Lanka on ihanan pehmeää ja varmasti lämmintä. Mallia haen myös tähän lankaan. 

Tällä hetkellä on taas niin monta projektia menossa, että ihan hirvittää. Onneksi ensi viikko on lomaviikko, jolloin ehkä jotain keskeneräisiä hommia saa tehtyä. Keskeneräisyyksiä löytyy sekä sisältä että ulkoa... Tulppaaninsipulit odottavat multaan pääsyä ja haravoidaan pitäisi. :)

Aamukampaa työpaikalla

 Työkaverini jäädessä eläkkeelle, päätimme pienellä työkaveriporukalla muistaa eläkkeelle jäämistä aamukamman muodossa. Tein kolme "tehtäväkorttikirjekuorta", johon keksimme kysymyksiä työhön liittyen. Koska eläkkeelle jäävä hoiti meidän työpaikan lottorinkiä, niin luonnollisesti kysymyksiin vastaukset olivat numeromuotoisia, ja numeroista sitten muodostui seuraavan lottokierroksen "vakkarinumerot". 

Kirjekuoriin ostettiin myös arpoja kahvitunnilla raaputettavaksi. 

Aamukampa oli ilmeisen mieluinen saajalleen :)

Pienillä jutuilla saa perustyöpäivään piristystä paitsi henkilölle itselleen, niin myös toisille työyhteisön jäsenille. Yhteiset muistot nauruineen ja itkuineenkin tuli viime viikolla muisteltua. Yllättävän paljon työyhteisössä on asioita ja tilanteita, jotka ovat jääneen yhteisinä muistoina mieleen, mutta kuitenkin jokaiselle hyvin eri tavalla. Voi, kun tälläisiä yhteisiä hetkiä voisi olla useamminkin  kuin syntymäpäivien- tai eläkkeelle siirtymisten yhteydessä.  Mutta se ainainen kiire ja jokaisen omat aikataulut sanelevat hyvin pitkälle perusarkea töissä...