Tilkku

Eilen kokoontui joulutauon jälkeen meijän seudun tilkkupoppoo. Olen ihastellut jo pitkään taitavien tilkkuilijoiden tilkkutöitä ja viime syksynä päätin selättää ompelukonekammoni ja mennä aloittelijoiden tilkkutyöryhmään. Syksyn aikana olen oppinut vallan vaikka mitä, ja huolimatta siitä että kaikki tilkkuihin liittyvä on edelleen uutta, uskallan tarttua värikkäisiin kangaspaloihin ja sommitella niistä jotain kauniin värikästä. Ompelu on edelleen haastavaa, mutta joka kerta ehkä jotenkin tutumpaa. Parasta aikaa on työn alla tilkkupeitto, josta olen myös haaveillut pitkään. Peittoprojekti etenee hitaasti, mutta toivottavasti kevään kuluessa saan sen ainakin tikkausta vaille valmiiksi... 

Tänään sitten innostuin myös kotona kokeilemaan "hirsimökkiä" omalla tavallani. Kangaskopassa on syksystä asti houkutelleet Tampereen messuilta kotiutuneet silitettävät kuvat. Ommellessani tilkkupalaa hoksasin, että tähän jos mihin on saatava kokeilla silitettävää kuvaa. Ja tällainen siitä sitten tuli 

Nyt vaan sitten mietintään, että mihin tuon tilkun käyttäisin. Tyyny saattaisi olla ihan kiva. Jokatapauksessa kiva ja helppo tekniikka. Silitysrauta kaikkein kuumimpaan pykälään 20 sekuntia leivinpaperin läpi silitystä, ja kas homma on siinä! Näppärää. 

Nuo kuvat on mielestäni jotenkin aika symppiksiä, ja värimaailma sopivan seesteinen. Tykkään kovasti! 

Täällä viuhuu kova tuuli, lunta on luvattu ensi yöstä alkaen. Saapa nähdä huomenaamulla millaiset kinokset on vastassa ulko-ovella :)

Keskeneräisyyksiä....

Niin se vaan vuosi 2016 on pyörähtänyt käyntiin; loma vaihtui arkeen ja leppoisa oleilu kellon vahtimiseen sekä aikataulutettuun päivään...voihan blaah! 

Viime viikon kovat pakkaset ovat myös pitäneet vireänä; koiruus pikapissillä monta kertaa päivässä, lenkit vajaan puolen tunnin pikaisia pyrähdyksiä ulkoilmassa, kerrospukeutumista ja silti koko ajan jäässä oleva olo. Normiarkea tammikuussa siis....

Normaalia on myös kässäpuolella olevat keskeneräiset työt. Lomalla neuloin Fb-ryhmän innoittamana kirjoneulesukkia. Kirjoneulotut sukat koukuttavat edelleen ja työn alla on tällä hetkellä kolme erilaista kirjoneulesukkaa...siis KOLME keskeneräistä työtä minulla, joka en yleensä pysty aloittamaan uusia projekteja, jos joku ennestään on kesken. Voi, apua sentään!!!

Perustelen näitä kuitenkin Fb:n kivoilla ryhmillä ja ryhmien innokkaille neulojilla. Nyt on nimittäin taas menossa Ystävänpäivä-sukka KAL. Neulotaan porukassa ystävänpäiväteemaan sopivat sukat, ja ohje ilmestyy sopivissa paloissa pitkin kuukautta. Tuollainen sopii mainiosti minulle; sopiva vauhti ( n.10 kerrosta kerrallaan) ja kuitenkin pieni hoppu, että ehtii neuloa ennen seuraavan ohjeen julkistusta. 

Samalla voi seurata netissä reaaliaikaisesti toisten töiden etenemistä sekä saada vinkkejä mukaviin väriyhdistelmiin. Lisäksi puikoilla on toinen valko-tummanharmaa sukka, jossa on kuvioita joulukalenterisukasta oman mieltymykseni mukaan. 

Kivaa hommaa telkkaria katsellessa.... Pakkasista en valita (paitsi ehkä noista -30 lukemista purevan viiman kera). Tulevalla viikolla käynnistyy myös kodin ulkopuolinen harrastuskausi; tilkkuryhmä jatkuu ja nukkekoti-ryhmä kokoontuu. Monta mukavaa siis tiedossa :) 

Minipuuhia pakkaspäivänä

Kompensoin tänä vuonna tekemättä jäänyttä "oikeaa" piparkakkutaloa tekemällä joulun välipäivinä minikokoisen piparitalon Fimo-massasta. Ohje on Maria Malmströmin syksyn uudesta kirjasta Nukkekoti Väinölän joulu. Kirjassa on monia kivoja joulujuttuja pienoiskoossa toteutettavaksi. Ja vaikka ei aina ehtisi tai osaisi tehdäkään, niin kirja on kertakaikkisen ihastuttava jo pelkästään selattavaksikin. Minulla tuo kirja on kirjaston lainakirja, mutta voi olla, että joudun jossain vaiheessa hankkimaan kirjan ikiomaksi... ;) "Kuorrutuksessa" on helmiäisen väristä kohoväriä, jota töpöttelin uunipaistamisen jälkeen. 

Tein myös pienenpieniä joulutorttuja. Torttuja oli tosi mukava tehdä, ja noita olisin kyllä voinut tehdä vaikka kuinka paljon. Nämäkin on Fimo-massasta; valkoista ja ruskeaa sekoitettuna "taikinassa" ja "luumusydän" mustalla Fimolla. Tortut ja talo pitää vielä lakata, niin niistä tulee varmasti aika kivat. 

Tämäkin monella on kivaa hommaa, mistä vaan aikaa tähänkin harrastukseen liikenisi... ;) 

Joulukalenterisukat

Kerrankin jotain valmista neulerintamalla :) nimittäin nämä Niina Laitisen ideoimat Joulukalenterisukat.

Neuloin sukat idean mukaisesti jokapäivä joulukuun ensimmäisestä päivästä aattoon saakka. Kiva idea, ja sopivan helppo kirjoneulemalli, että mielenkiinto säilyi ja homma ei tyssännyt liian vaikeaan malliin tai moniin eri lankoihin ja niiden sotkuihin. Joulukuun aamut oli jännittäviä, kun aamulla piti ensimmäiseksi tarkistaa, minkälainen malli tänään on neulottava. Lankana on 7 veikan punainen ja luonnonvalkoinen. Nämä oli kyllä sen verta mukavat tehdä, että olen miettinyt tekeväni toiset samanlaiset. Facebookissa moni neuloja on esitellyt omia sukkiaan ja idea raitalangan ja yksivärisen yhdistämisestä vaikuttaa aika kivalta.... Saapa nähdä kummat ehtivät ensin puikoille; Anelmaiset vai nämä? Luvattu on pakkasta, joten sen puoleen keli on mitä mainioin villasukkapuikottelulle.... Ja lomaakin on vielä viikko edessä :)

Joulunalusherkkuja!

Kyllä vaan on joulukuu kulunut äkkiä. Huomenna on jouluaatto ja sitten kohta uusivuosi. Lomapäivät ovat sujahtaneet kuusen hakemisessa, kyläillessä sekä jouluherkkuja tehden sekä maistellen. Viimeisimpinä herkkuna tein poropiirakoita sekä daim-suklaata. Voin suositella, herkullisia olívat kumpainenkin :) 

Poropiirakoiden ohje löytyi Yhteishyvän 12/2015 jouluruokaliitteestä. Näitä tein jopa pari satsia, koska olivat niin makoisia. 

Daimin ohjeen löysin ihan sattumoisin netistä, ja koska kaikki aineet löytyivät kaapista, niin pakkohan tuotakin oli kokeilla. Ohjeessa mantelijauhetta sekä sokeria ja hitunen suolaa. Päälle sulatin n. 150g maitosuklaata. Jääkaappijähmettymisen jälkeen leikkasin paloiksi ja nautinto kahvin kanssa on taattu! 

Tänään hankin loimusavustettua lohta ja liedellä kiehuu riisipuuro. Herkkuja siis tänäänkin luvassa.

Maa on hitusen verran valkoinen, joten josko sitä nyt valkoista joulua ainakin pienesti uskaltaisi toivoa?!

Joulukortit vihdoinkin valmiina

Tänä vuonna joulukorttien teema oli kyllä hakusessa. Tein ja tein ja sitten totesin, että ei tälläistä ja ei kun uudestaan kortit mietinnän alle. Vihdoin ja viimein löysin kivan tähtimallin, josta jossakin blogissa oli tehty ikkunakoristeita.  Samaisessa blogissa vinkattiin, että nämä voisi olla kivoja pienempinäkin. Tuumasta toimeen ja voila tämmöisiä niistä sitten syntyi: tämän vuoden joulukorttiteema on siis tähti!

Tähtiä oli kiva taitella, ja tuo kolmiulotteisuus näyttää kortiss ihan kivalle. Tähdet ovat nopeita tehdä ja niinpä sarjatuotantona valmistuivatkin tämän vuoden kortit loppujen lopuksi nopsasti. Paperit ja korttipohjia olivat pääasiassa vanhoja, viime vuodelta, paitsi tuo piparipaperi on MajaDesignin tämän vuoden joulupapereita. Löytö Kädentaitomessuilta Tampereelta. Korttiaskartelu on ihan kivaa puuhaa, kunhan ideat on selvät. No, nyt nuo on kasassa ja voin keskittyä muihin juttuihin. Onhan tässä vielä kaikenlaista tehtävää. Innostuin Facebook-ryhmän villasukkajoulukalenterista, ja olen nyt sitten kaiken muun ohella koittanut neuloa sukkaa päivittäin. Se on kyllä koukuttava kalenteri, sillä joka aamu on heti herättyä pakko kurkistaa uuden päivän mallia. Usein neulominen vaan venyy kymppiuutisten aikoihin, sillä vasta silloin ehtii kunnolla istahtamaan ja nauttimaan uudesta kirjoneulemallista.

 

Nämä ovat sitten ns. ensimmäisen tuotannon kortteja, nämäkin kyllä päätyivät punaiseen kirjekuoreen odottamaan ensi maanantaita, jolloin laitan kortit matkaan.

Voihan Piparit!

Kun ääni on poissa, mutta muuten jotakuinkin kondiksessa, voi keskittyä hiljaa ja huolella pipareiden paistoon. Tänään oli siis piparipäivä :) Ostin pari vuotta sitten puudelimuotin, jolla olen siitä lähtien tehnyt pipareita. Puudelipiparit saavat vielä mustan kuorrutteen. Kyllä, meillä piparit koristellaan mustiksi, koska kotona asuu musta villakoira, joten ei voi, eikä pysty muita värejä edes ajattelemaan... En tiedä, pitäisikö tehdä vielä toinen satsi jotain muita kuvioita ja päällystää ne puolestaan jouluisimmilla ja värikkäämmillä kuorrutteilla. Pipareiden leipominen on kyllä mukavaa puuhaa, vaikka itsessään pipareita meillä syödään aika vähän, mutta silti joka vuosi niitä on saatava tehdä. Joulun tuoksuihin kuuluu ehdottomasti pipareiden tuoksu, ja nyt meillä leijailee juuri se. 

Kivaa puuhaa näin arjen keskellä. Vielä reilu viikko töitä ja sitten laskeuduin joululomalle. Jippii!!! Paljon on tosin hommia ennen kuin voi huokaista, mutta ehkäpä tässä ennättää... Joulukortit sentään ovat jo valmiina kuoressaan odottamassa postimerkkiä. Pitääpä muuten muistaa kuvata ja laittaa näytille, että ensi vuonna sitten muistaa millaisia tänä vuonna tuli tehtyä :)