Kyllä vaan hiihdetty on! Viime talveen verrattuna tänä talvena olen käynyt suksilla jo 100% enemmän kuin viime vuonna! Lunta on runsaasti ja hyvä niin. Pikkupakkanen on juuri sopiva hiihtolenkille. Olen sunnuntaihiihtäjä, eli nautin rauhallisesta vauhdista ja vaihtuvista maisemista. En niinkään tykkää mäkisistä maastoista, vaan perusvarma tasainen latu on minun makuuni. Hiihtäessäni bongailen eläinten jälkiä lumesta, pysähdyn tarkistamaan ladun varren lintujen ruokintapaikan ja kiersinpä toissapäivänä joen uoman kautta tarkistamaan josko sorsat olisivat omassa sulaessaan joen töyräällä. Hiki kyllä joka kertaa hiihtäessä tulee ja jalat ovat seuraavana päivänä kipeät, mutta kaipa se on vaan merkki siitä, että hiihto on ollut tehokasta... Mutta kivaa se silti on. Nyt pitää nauttia tästä talvesta, lumesta, valon määrän lisääntymisestä, metsän lumisista puista ja sen poluista. Ja vaikka tuo Muumikuppi ei ihan vakuutakaan talven riemujen mukavuuksista, niin hyvän hiihtolenkin jälkeen maistuu kuppi kuumaa kahvia aivan älyttömän hyvälle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti